www-luontopalvelutflava-fi

Kevät- ja syysmuuton seuranta voimalahankkeissa

Fri, 27 Feb 2026 10:11:35 GMT

Miksi ajoitus on kaikki kaikessa?

Muuttolinnustoselvitykset ovat keskeinen osa tuulivoimahankkeiden linnustoselvityksiä. Ne tuottavat tietoa siitä, miten linnut käyttävät hankealuetta muuttoaikoina ja millaisia vaikutuksia voimalat voivat aiheuttaa muuttaville linnuille.

Muuttolinnustoselvityksen onnistuminen riippuu ajoituksesta, sillä lintujen muutto on ajallisesti rajattu ilmiö, joka vaihtelee vuosittain sääolosuhteiden mukaan.

Miksi muuttolinnustoseuranta on tärkeää?

Lintujen muutto on vuosittain toistuva ilmiö, jossa miljoonat linnut siirtyvät pesimäalueiltaan talvehtimisalueille syksyllä ja takaisin pesimäalueille keväällä. Muutto tapahtuu laajoilla rintamilla, ja esimerkiksi tuulivoimalat sijaitsevat usein paikoissa, jotka ovat linnuille tärkeitä muuttoreittejä, mikä voi aiheuttaa törmäysriskin.

Muuttolinnustoseurannassa kerätään tietoa muuttavien lintujen määristä, lajeista, muuttosuunnista ja lentokorkeuksista. Nämä tiedot ovat keskeisiä arvioitaessa, kuinka suuria törmäysriskejä voimalat aiheuttavat. Jos tiedetään, että tietty alue on tärkeä muuttoreitti tietyille linnuille, voimalat voidaan sijoittaa tai suunnitella siten, että riski minimoituu.

Muuttolinnustoseuranta auttaa myös tunnistamaan, mitkä lajit ovat erityisen herkkiä tuulivoimaloiden vaikutuksille. Jotkut lajit, kuten petolinnut ja kurjet, lentävät korkeuksilla, jotka osuvat voimaloiden roottoreiden korkeudelle, mikä lisää törmäysriskiä.

Muutonseurannassa oleellisinta on osata ajoittaa seurantapäivät niin, että kevään tai syksyn parhaina muuttopäivinä tehdään seurantaa. Useilla lajeilla lähes koko muutto voi mennä vain yhdessä tai muutamassa päivässä, sopivan sään vuoksi. Tälläisen päivän ohi meneminen tekee muutonseurannan tuloksista epävarmoja.

Kevätmuuton seuranta on tärkeää aloittaa riittävän aikaisin

Kevätmuutto alkaa Suomessa yleensä maaliskuussa ja jatkuu toukokuun loppuun. Eri lajit muuttavat eri aikoina, joten selvityksen on katettava koko muuttokausi.

Esimerkiksi vesilinnut, kuten joutsenet, sorsat ja hanhet, aloittavat muuton aikaisin keväällä, kun jäät alkavat sulaa. Petolinnut seuraavat pian perässä, ja myös kurjet kuuluvat aikaisiin muuttajiin. Varpuslinnut muuttavat huhti-toukokuussa, jolloin muuttohuippu on monilla lajeilla. Tänä aikana ilmassa on päivittäin valtavasti muuttavia lintuja, ja muuttovirta voi olla erittäin intensiivistä.

Kevätmuuton seuranta on tärkeää aloittaa riittävän aikaisin, jotta aikaiset muuttajat saadaan kirjattua. Jos seuranta alkaa liian myöhään, esimerkiksi vasta huhtikuussa, osa vesilintujen ja petolintujen muutosta jää havaitsematta. Tämä voi johtaa virheelliseen arvioon hankkeen vaikutuksista, sillä aikaiset muuttajat voivat olla juuri niitä lajeja, jotka ovat herkimpiä tuulivoimaloiden vaikutuksille.

Syysmuuton seuranta vaatii pidempää ajanjaksoa

Syysmuutto on usein vielä kevätmuuttoakin kriittisempi selvityksen kannalta, sillä syksyllä muuttaa suuria määriä lintuja laajalla rintamalla. Syysmuutto alkaa jo elokuussa ja jatkuu lokakuun loppuun, joillakin lajeilla jopa marraskuulle. Vesilinnut, petolinnut ja kurjet muuttavat runsaslukuisesti etenkin syksyllä, ja niiden muuttoreitit voivat kulkea tuulivoimapuistojen kautta.

Syysmuutto on kevätmuuttoa hitaampaa ja leveämmällä rintamalla tapahtuvaa. Linnut pysähtyvät usein ruokailemaan muuttomatkalla, mikä tarkoittaa, että alue voi toimia väliaikaisena levähdyspaikkana.

Syysmuuton seurannassa on tärkeää, että havainnointia tehdään kattavasti koko muuttokauden ajan, ajoittaen seuranta voimakkaimman muuton päiville. Muutto on intensiivisintä yleensä säätilan muutoksen jälkeen. Muuttomäärät voivat vaihdella päivittäin sään ja muiden olosuhteiden mukaan, joten yksittäiset satunnaiset havainnot eivät anna luotettavaa kuvaa kokonaismuutosta.

Sääolosuhteiden merkitys lintujen muutossa

Lintujen muutto riippuu suuresti sääolosuhteista. Kevätmuutto kiihtyy lämpimien säiden myötä, ja monet lajit aloittavat muuton, kun lämpötila nousee tietyn kynnysarvon yli. Myös tuuli vaikuttaa muuttoon: monet lajit välttävät muuttoa kovissa vastavirtauksissa ja hyödyntävät myötätuulia.

Syysmuuttoa ohjaavat lämpötilan lasku ja tuuliolosuhteet. Kylmät säät ja yön pakkanen ajavat lintuja lähtemään liikkeelle, ja myötätuulet nopeuttavat matkaa. Pilvisyys ja sade voivat vähentää muuttoa tai laskea lentokorkeutta, mikä voi vaikuttaa törmäysriskiin tuulivoimala-alueilla.

Selvityksen suunnittelussa on otettava huomioon, että maastokäynnit ajoitetaan siten, että ne kattavat erilaiset sääolosuhteet ja muuton huippupäivät. Jos maastokäyntejä tehdään vain tiettyinä viikonpäivinä, voidaan jäädä paitsi tärkeistä muuttopäivistä, jos ne sattuvat muille päiville. Tämän vuoksi joustavuus aikataulussa on tärkeää.

Raportointi ja tulosten analysointi

Muuttolinnustoseurannan tulokset analysoidaan huolellisesti ja esitetään selkeässä raportissa. Raportissa kuvataan havaittujen lajien määrät, muuttosuunnat ja lentokorkeudet. Erityistä huomiota kiinnitetään lajeihin, jotka ovat herkkiä törmäysriskille.

Analyysissä arvioidaan myös, onko hankealue tärkeä muuttoreitti vai onko muutto hajanaisempaa. Jos tietty muuttosuunta on selvästi hallitseva, se voidaan ottaa huomioon voimaloiden suunnittelussa.

Me toteutamme muuttolinnustoselvityksiä ammattitaidolla koko Suomen alueella. Huolehdimme siitä, että seurannat ajoitetaan oikein ja ne kattavat koko muuttokauden. Ota yhteyttä, niin suunnitellaan hankkeellesi asianmukainen selvitysohjelma, joka tuottaa luotettavaa tietoa hankkeen vaikutusten arviointiin.

Miksi laadukas luontoselvitys säästää hankkeen kokonaiskustannuksia?

Fri, 27 Feb 2026 10:08:55 GMT

Investointi laatuun maksaa itsensä takaisin

Luontoselvitykset nähdään usein hankkeiden pakollisena kulueränä, joka hidastaa ja tuo lisähintaa projektille. Todellisuudessa laadukas ja oikea-aikaisesti tehty luontoselvitys voi kuitenkin säästää merkittävästi hankkeen kokonaiskustannuksia ja aikataulua.

Tässä tekstissä tarkastelemme, miten tämä toteutuu käytännössä ja miksi selvityksen laatuun kannattaa panostaa.

Virheet maksavat enemmän kuin oikein tehty selvitys

Puutteellinen tai väärään aikaan tehty luontoselvitys voi johtaa lisäselvitystarpeisiin, suunnitelmien muutoksiin tai jopa hankkeen pysähtymiseen. Jos hankealueelta löytyy suojeltava laji vasta myöhäisessä vaiheessa, hankkeen suunnitelmat voivat vaatia kokonaan uudelleenarvioinnin.

Käytännön esimerkki: Rakennushankkeessa, jossa luontoselvitys tehdään liian suppeasti, voi rakentamisen jo alettua alueelta löytyä liito-oravan lisääntymisalue. Tällöin rakennustyöt joudutaan keskeyttämään, hakemaan poikkeuslupaa ja mahdollisesti muuttamaan rakennusten sijoittelua. Tämä voi viivästyttää hanketta merkittävästi, mikä tarkoittaa tuntuvia lisäkustannuksia rakentajalle.

Lisäselvitysten tilaaminen on myös kalliimpaa kuin kattavan selvityksen tekeminen kerralla. Jos esimerkiksi linnustoselvitys tehdään alun perin vain pesimäkaudelta, mutta viranomainen edellyttää myöhemmin myös metsäkanalintuselvitystä, joudutaan odottamaan seuraavaa kevättä. Tämä voi tarkoittaa vuoden viivästystä, mikä tulee kalliiksi.

Luotettava selvitys nopeuttaa lupaprosessia

Viranomaiset arvioivat luontoselvityksiä osana lupaprosessia. Jos selvitys on tehty asiantuntevasti ja kattavasti, viranomaisten ei tarvitse pyytää täydennyksiä tai lisäselvityksiä, mikä nopeuttaa lupien käsittelyä. Tämä on erityisen tärkeää hankkeissa, joissa aikataululla on taloudellista merkitystä, kuten kiinteistökehitys- tai energiahankkeissa, joissa rahoitus on sidottu tiettyyn aikatauluun.

Laadukas selvitys sisältää kaikki tarvittavat tiedot hankkeen vaikutusten arviointiin. Se kuvaa selkeästi käytetyt menetelmät, esittää havainnot ymmärrettävässä muodossa ja antaa selkeät suositukset lieventävistä toimenpiteistä ja riskienhallinnasta, mikä auttaa viranomaisia arvioimaan hankkeen hyväksyttävyyttä.

Kun viranomainen saa käsiinsä laadukkaan selvityksen, lupakäsittely etenee nopeammin. Tämä vähentää epävarmuutta ja parantaa hankkeen läpimenon mahdollisuuksia.

Riskienhallinta ja ennakoiminen

Laadukas luontoselvitys toimii myös riskienhallinnan työkaluna. Se tunnistaa mahdolliset ongelmat jo varhaisessa vaiheessa, jolloin niihin voidaan varautua ja reagoida ennakoivasti. Jos tiedetään etukäteen, että alueella esiintyy esimerkiksi liito-oravaa tai uhanalaisia kasvilajeja, voidaan suunnitella tarvittavat lieventävät toimenpiteet hyvissä ajoin, mikä näkyy aikataulussa ja budjetissa.

Riskienhallinta koskee myös mainehaittoja. Jos hanke joutuu julkiseen kritiikkiin ympäristövaikutusten vuoksi, se voi vahingoittaa hankkeen toteuttajan mainetta ja vaikeuttaa tulevien hankkeiden läpivientiä.

Hankekehittäjän kannattaa panostaa luontoselvityksen laatuun ja tilata se riittävän ajoissa ammattitaitoisilta asiantuntijoilta. Me Luontopalvelut Flavassa tarjoamme kaiken tarvittavan sisältäviä luontoselvityksiä, jotka auttavat hankkeita etenemään sujuvasti koko Suomen alueella.

Ota yhteyttä, jutellaan lisää!

Liito-orava ja rakentaminen

Fri, 27 Feb 2026 10:05:57 GMT

Uhka vai hallittava hidaste?

Liito-oravahavainto rakennushankkeessa herättää usein huolta viivästyksistä ja lisäkustannuksista. Liito-orava on EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) laji, mikä tarkoittaa, että sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä.

Todellisuudessa liito-orava ei kuitenkaan ole automaattinen este rakentamiselle, vaan se vaatii huolellista suunnittelua ja asianmukaisia toimenpiteitä.

Tässä artikkelissa käymme läpi, miten liito-oravahavainto vaikuttaa rakennushankkeeseen ja miten vaikutuksia voidaan hallita.

Liito-oravan suojelustatus ja lainsäädäntö

Liito-orava on Suomessa luonnonsuojelulailla suojeltu laji, ja se kuuluu EU:n luontodirektiivin tiukasti suojeltuihin lajeihin. Tämä tarkoittaa, että liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty ilman poikkeuslupaa.

Lisääntymispaikalla tarkoitetaan pesäpuita ja niiden lähiympäristöä ja levähdyspaikoilla alueita, joita liito-orava käyttää ruokailuun ja liikkumiseen. Lisääntymis- ja levähdyspaikan vähimmäislaajuus on yleensä noin 4-6 hehtaaria. Lisääntymis- ja levähdyspaikan pysyminen elinvoimaisena vaatii yhtenäistä metsäaluetta, jonne on metsäinen kulkuyhteys.

Liito-orava on melko lyhytikäinen, joten reviirit tyhjenevät säännöllisesti yksilöiden kuollessa. Uudet yksilöt kuitenkin yleensä kolonisoivat alueen uudelleen, jos kulkuyhteys alueelle säilyy. Huomioitavaa onkin, että liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka on edelleen suojeltu, vaikka se olisikin tilapäisesti tyhjentynyt. Liito-orava liikkuu puiden latvojen kautta liitämällä, joten puuston jatkuvuus on sille tärkeää.

Miten liito-oravahavainto vaikuttaa hankkeeseen?

Liito-oravan esiintyminen vaikuttaa rakennushankkeeseen siten, että hankkeen toteuttaminen täytyy suunnitella heikentämättä lisääntymis- ja levähdyspaikkaa, tai poikkeustapauksissa hakea poikkeuslupa Lupa- ja valvontavirastolta.

Poikkeuslupa voidaan myöntää, jos hankkeelle on olemassa pakottava yleinen etu, vaihtoehtoja ei ole ja lajin suojelutaso säilyy suotuisana. Pakottava yleinen etu voi olla esimerkiksi kaavoitetun alueen rakentaminen, infrastruktuurin rakentaminen tai muu yhteiskunnallisesti merkittävä hanke. Lähtökohta on kuitenkin sovittaa hanke liito-oravan mukaisesti.

Liito-oravan esiintymisen vaikutus riippuu pitkälti siitä, onko kyseessä yksittäinen havainto vai vakiintunut elinpiiri. Jos alueella on vain satunnaisia havaintoja lajista, vaikutukset voivat olla vähäisiä, sillä liito-orava saattaa vain kulkea alueen kautta satunnaisesti.

Jos alueella on lisääntymis- ja levähdyspaikka, vaatimukset ovat tiukempia. Tällöin on osoitettava, että hanke ei heikennä liito-oravan elinmahdollisuuksia merkittävästi ja että lieventävät toimenpiteet ovat riittävät.

Lieventävät toimenpiteet ja korvaavat elinympäristöt

Monissa tapauksissa liito-oravan vaikutukset voidaan hallita lieventävillä toimenpiteillä. Ensisijaisesti pyritään säilyttämään liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka.

Rakentamisen ajoittaminen on toinen tärkeä lieventävä toimenpide. Liito-oravan lisääntymiskausi ajoittuu keväälle ja alkukesälle, jolloin naaraat hoitavat poikasiaan pesäkolossa. Jos rakentaminen ajoitetaan tämän kauden ulkopuolelle, voidaan välttyä häiritsemästä liito-oravan lisääntymistä. Työmaa-aikaiset häiriöt, kuten melu ja valaistus, voivat myös vaikuttaa liito-oravaan, joten niiden minimoiminen on tärkeää.

Korvaavien elinympäristöjen luominen on mahdollinen keino silloin, kun alkuperäistä elinympäristöä joudutaan muuttamaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi uusien metsäalueiden hoitamista liito-oravalle sopiviksi tai ekologisten käytävien rakentamista.

Luontopalvelut Flava toteuttaa liito-oravaselvityksiä pitkällä kokemuksella koko Suomen alueella. Autamme tunnistamaan liito-oravan esiintymisen ja suunnittelemaan tarvittavat toimenpiteet hankkeen sujuvaksi etenemiseksi. Ota yhteyttä, niin kartoitetaan hankkeesi tarpeet ja suunnitellaan selvitys, joka tukee sen etenemistä.

Aurinkovoimalat ja luonnon monimuotoisuus

Fri, 27 Feb 2026 09:56:56 GMT

Mitä hankekehittäjän tulee tietää?

Aurinkovoimalahankkeet ovat yleistyneet Suomessa nopeasti, ja niiden ympäristövaikutukset ovat tulleet entistä tärkeämmäksi osaksi lupaprosessia. Vaikka aurinkovoimalat ovat usein ympäristöystävällisempiä energiantuotantomuotoja kuin monet perinteiset vaihtoehdot, niillä voi olla merkittäviä vaikutuksia paikalliseen luonnon monimuotoisuuteen.

Hankekehittäjän onkin tärkeää ymmärtää nämä vaikutukset ja huomioida ne jo suunnitteluvaiheessa.

Mitä luontoselvityksiä aurinkovoimahanke vaatii?

Aurinkovoimahankkeen luontoselvitysten laajuus riippuu hankkeen koosta, sijainnista ja alueen luontoarvoista. Tyypillisesti selvitykset kattavat kasvillisuuden ja luontotyypit, pesimälinnuston, liito-oravan ja lepakot. Lisäksi voidaan tarvita erityisselvityksiä, jos alueella tiedetään esiintyvän tiukasti suojeltuja lajeja tai niiden elinympäristöä.

Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys on perusta kaikille muille selvityksille. Siinä kartoitetaan alueen kasvipeite, tunnistetaan luontotyypit ja arvioidaan alueen luonnonsuojelullinen arvo. Erityistä huomiota kiinnitetään uhanalaisiin kasvilajeihin ja luontodirektiivin luontotyyppeihin ja vesilain suojelemiin ympäristöihin, kuten lehtoihin, puronvarsiin ja lähteisiin.

Linnustoselvityksessä keskitytään erityisesti pesimälinnustoon ja siihen, miten aurinkovoimala voi vaikuttaa lintujen elinympäristöihin. Aurinkovoimalat muuttavat maankäyttöä merkittävästi, mikä voi vähentää pesimäpaikkoja tai häiritä lintujen ruokailualueita. Jotkin avoimen maan pesijät, kuten kiuru ja pensastasku, voivat hyötyä aurinkovoimalan avoimista alueista, mutta useimmat lajit ja varsinkin metsien lajit kärsivät, jos metsää hakataan voimalan paneelien tieltä.

Liito-oravaselvitys on tarpeen, jos alueella on vanhempaa kuusivaltaista sekametsää. Laji on tiukasti suojeltu EU:n luontodirektiivin ja Suomen luonnonsuojelulain perusteella. Sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Jos alueelta löytyy liito-oravan elinpiiri, se voi rajoittaa hankkeen toteutusta.

Lepakkoselvitys voidaan vaatia erityisesti metsäisillä alueilla tai alueilla, joilla on vanhoja rakennuksia. Lepakot käyttävät aukkoja puissa ja rakennuksissa päiväpiiloina ja saalistavat yöaikaan. Aurinkovoimalan rakentaminen voi vähentää lepakkojen elinympäristöä, jos vanhoja puita ja rakennuksia poistetaan.

Aurinkovoimalat muuttavat elinympäristöjä

Aurinkovoimalat vaativat laajoja avoimia alueita, mikä tarkoittaa usein metsän tai peltoalueen muuttamista. Metsäiset alueet tarjoavat elinympäristöä monille lajeille, kuten linnuille, nisäkkäille ja hyönteisille, ja niiden muuttaminen voi vähentää biodiversiteettiä paikallisesti.

Toisaalta hyvin suunnitellut aurinkovoimalat voivat myös luoda uusia elinympäristöjä. Jos paneelien alle kylvetään niittykasveja ja alue hoidetaan niittymäisesti, se voi tarjota elinympäristön pölyttäjille ja muille avoimien alueiden lajeille. Aurinkovoimaloiden alle voidaan myös luoda lammikkoja tai kosteikkoja, jotka tukevat paikallista luonnon monimuotoisuutta.

Peltoalueilla aurinkovoimalan rakentaminen voi vaikuttaa peltolintuihin, jotka ovat monin paikoin uhanalaistuneet. Esimerkiksi kiuru, kuovi ja peltosirkku pesivät avoimilla peltoalueilla, ja aurinkovoimalan rakentaminen voi vähentää näiden lajien pesimäalueita. Toisaalta, jos paneelien alle jätetään avoimia alueita ja niitä hoidetaan linnuston kannalta sopivasti, aurinkovoimala voi tarjota myös uusia pesimäpaikkoja.

Lupaprosessi ja viranomaisvaatimukset kuntoon

Aurinkovoimahankkeen lupaprosessissa luontoselvitykset ovat keskeisessä roolissa. Viranomaiset arvioivat hankkeen vaikutuksia luontoon ja edellyttävät, että kaikki merkittävät vaikutukset on selvitetty. Jos selvitykset ovat puutteellisia, lupaprosessi voi viivästyä merkittävästi.

Hankekehittäjän kannattaa käydä ennakkoneuvottelu viranomaisten kanssa jo ennen selvitysten tilaamista. Neuvottelussa selviää, mitä selvityksiä hanke edellyttää ja millä tarkkuudella ne tulee tehdä. Tämä varmistaa, että selvitykset täyttävät vaatimukset ja lupaprosessi etenee sujuvasti.

Luontopalvelut Flava auttaa aurinkovoimahankkeiden luontoselvityksissä kaikkialla Suomessa. Autamme hankekehittäjiä tunnistamaan luontoarvot ja suunnittelemaan hankkeet vastuullisesti. Ota yhteyttä , niin keskustellaan hankkeesi tarpeista ja suunnitellaan selvitysohjelma, joka tukee hankkeen sujuvaa etenemistä.

Luontoselvitykset kaavoituksessa

Fri, 27 Feb 2026 09:54:17 GMT

Miten vältät yleisimmät sudenkuopat?

Kaavoitusprosessissa luontoselvityksillä on keskeinen rooli alueiden käytön suunnittelussa. Ne varmistavat, että kaavoitus toteutetaan luontoarvot huomioiden ja lainsäädännön mukaisesti. Monet hankkeet viivästyvät tai kohtaavat ongelmia, jos luontoselvitykset tehdään väärään aikaan tai puutteellisesti.

Tässä tekstissä käymme läpi yleisimmät luontoselvitysten kompastuskivet ja keinot, miten ongelmat voidaan välttää.

Yleisin ongelma on liian myöhäinen selvitys

Yksi yleisimmistä virheistä kaavoitushankkeissa on tilata luontoselvitys vasta siinä vaiheessa, kun kaavaluonnos on jo pitkällä tai kun viranomainen sitä edellyttää. Tällöin selvityksessä havaitut luontoarvot voivat pakottaa tekemään suunnitelmiin merkittäviä muutoksia, mikä aiheuttaa viivästyksiä ja lisäkustannuksia.

Esimerkiksi jos kaavoitusalue kuuluu liito-oravan elinpiiriin tai alueelta löytyy uhanalainen kasvilaji, joudutaan suunnitelmat todennäköisesti tekemään uudelleen. Tämä voi tarkoittaa rakennuspaikkojen siirtämistä, vihreäkäytävien lisäämistä tai kokonaan uutta kaavaluonnosta. Pahimmassa tapauksessa koko hanke voi viivästyä vuodella tai useammalla.

Luontoselvitys tulisikin tehdä jo ennen kaavan laadinnan aloittamista, jotta sen tulokset voidaan ottaa huomioon suunnittelussa alusta alkaen. Kun luontoarvot tunnetaan etukäteen, rakennuspaikat ja virkistysalueet voidaan sijoittaa järkevästi ja luontoarvoja kunnioittaen. Tämä säästää sekä aikaa että rahaa.

Puutteellinen selvitysohjelma viivästyttää hanketta

Toinen yleinen ongelma on, että selvitysohjelma ei kata kaikkia tarvittavia lajiryhmiä tai se tehdään väärään vuodenaikaan. Esimerkiksi lepakkoselvitys vaatii maastokäyntejä kesäkuusta elokuuhun, jolloin lepakot ovat aktiivisia ja niiden ääntely on kuultavissa lepakkodetektorilla. Jos lepakkoselvitys yritetään tehdä syksyllä, tulokset ovat merkityksettömiä.

Vesistöjen läheisyydessä olevilla hankkeilla viitasammakkoselvitys on usein myös tarpeen. Lajia esiintyy useimmiten rehevillä rannoilla, ja selvitys tuleekin tehdä lajin lyhyen soidinajan aikana keväällä, kun koiraiden soidinpulputus on havaittavissa. Liian myöhään tai aikaisin tehdyssä selvityksessä ei lajia todennäköisesti havaita ollenkaan.

Samoin liito-oravaselvitys on parasta tehdä lumen aikaan talvella tai alkukeväästä, jolloin eläinten jäljet ja papanoiden kertymät ovat helpoimmin havaittavissa. Kesällä, kun kasvillisuus on tiheää, jäljet eivät näy yhtä selvästi ja selvitys voi jäädä puutteelliseksi.

Puutteellinen selvitysohjelma voi johtaa siihen, että viranomainen edellyttää täydentäviä selvityksiä myöhemmin. Tämä viivästyttää kaavaprosessia ja lisää kustannuksia. Selvitysohjelman suunnittelu tulisikin tehdä huolellisesti yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa, jotta kaikki tarvittavat lajiryhmät ja elinympäristöt tulevat kartoitetuksi oikeaan aikaan.

Viranomaiskommunikaation puute

Jos luontoselvityksen laajuudesta ja sisällöstä ei sovita etukäteen viranomaisten kanssa, selvitys voi osoittautua riittämättömäksi tai liian laajaksi. Tämä johtaa usein lisäselvitystarpeisiin ja aikataulun venymiseen.

Viranomaisten kanssa kannattaa käydä ennakkoneuvottelu jo ennen selvitysten tilaamista. Neuvottelussa käydään läpi, mitä selvityksiä kunnan tai kaupungin kaavoitus edellyttää, millä tarkkuudella ne tulee tehdä ja mihin mennessä ne tulee toimittaa.

Kun kaikki osapuolet ovat samalla sivulla alusta alkaen, vältytään turhilta yllätyksiltä ja viivästyksiltä.

Laadukkaalla suunnittelulla sujuvaan prosessiin

Edelliset ongelmat voidaan välttää tilaamalla luontoselvitys riittävän ajoissa alan asiantuntijoilta, jotka ymmärtävät kaavoitusprosessin vaatimukset. Laadukas luontoselvitys ei ole pelkkä pakollinen kuluerä, vaan investointi, joka maksaa itsensä takaisin sujuvampana kaavaprosessina, vähäisempinä viivästyksinä ja parempana lopputuloksena.

Luontopalvelut Flava palvelee kaavoitushankkeissa koko Suomen alueella. Meillä on pitkä kokemus kunnallisista ja yksityisistä hankkeista. Ota yhteyttä , niin varmistamme, että hankkeesi luontoselvitykset toteutetaan oikea-aikaisesti ja kaikilta osin oikein.

Linnustoselvitykset tuulivoimahankkeessa

Fri, 27 Feb 2026 09:49:35 GMT

Prosessi ja aikataulutus

Tuulivoimahankkeen linnustoselvitys on monivaiheinen prosessi, joka vaatii huolellista suunnittelua ja oikea-aikaista toteutusta. Selvityksen tarkoituksena on selvittää hankkeen vaikutukset linnustoon ja varmistaa, että hanke täyttää ympäristölainsäädännön vaatimukset.

Linnustoselvitys on yksi keskeisimmistä luontoselvityksistä tuulivoimahankkeissa, sillä tuulivoimalat voivat vaikuttaa lintuihin monin eri tavoin.

Linnustoselvityksen merkitys ja tavoitteet

Tuulivoimalat voivat häiritä lintujen pesintää ja muuttokäyttäytymistä, aiheuttaa törmäysriskin sekä vaikuttaa lintujen elinympäristöihin. Linnustoselvityksen tavoitteena on tunnistaa nämä riskit ja arvioida niiden merkittävyys. Selvitys tuottaa tietoa siitä, mitä lintulajeja alueella esiintyy, miten runsaita ne ovat ja miten lajit käyttävät selvitysaluetta.

Erityistä huomiota kiinnitetään uhanalaisiin ja suojeltuihin lajeihin, kuten petolintuihin, kotkiin, pöllöihin, metsäkanalintuihin ja kuikkalintuihin. Näiden lajien osalta eritoten törmäysriski ja yleinen häiriintyväisyys voi olla merkittävä tekijä, ja hankkeen lupaprosessissa on tärkeää osoittaa, että riskit on tunnistettu ja niihin on varauduttu asianmukaisin toimenpitein.

Linnustoselvityksen vaiheet ja sisältö

Tuulivoimahankkeen tai muun laajemman hankkeen linnustoselvitys alkaa yleensä esiselvityksellä, jossa kartoitetaan alueen perustiedot olemassa olevista tietolähteistä. Tämän jälkeen siirrytään maastoinventointeihin, jotka kattavat pöllöt, kanalinnut, pesimäkauden, kevät- ja syysmuuton sekä petolinnut.

Vesi- ja kosteikkolintujen selvitykseen annetaan myös painoarvoa, mikäli potentiaaliseksi tunnistettuja alueita on todettu selvitysalueelta. Kukin näistä vaiheista vaatii useita maastokäyntejä oikeaan vuodenaikaan.

Pöllöselvitys tehdään kevättalvella helmi-maaliskuussa pöllöjen soidinaikaan. Tällöin pöllöjen huhuilua on mahdollista kuulla kaukaakin hyvällä kuuntelusäällä. Pöllöselvitys tehdään aina yöllä, pyrkien paikallistamaan huhuilevat pöllöt liikkumalla alueella hiihtäen.

Metsäkanalintuselvitys ajoitetaan kahteen osaan. Kevättalvella etsitään merkkejä metsoista, kuten hakomispuita, jätöksiä ja muita jälkiä. Huhti-toukokuussa jälkikartoituksen havaintojen perusteella rajataan selvitys potentiaalisille soidinpaikoille, jotka käydään läpi lajin soidinaikaan. Samalla tarkastetaan teerensoitimille sopivat paikat, kuten avosuot.

Pesimälintuselvitys toteutetaan touko-kesäkuussa, jolloin linnut ovat aktiivisimmillaan. Maastokäynnit ajoitetaan aamuvarhaiseen, jolloin linnut laulavat ja etsivät ravintoa.

Selvityksessä keskitytään huomionarvoisiin lajeihin, joita ovat uhanalaiset lajit, Suomen erityisvastuulajit ja EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajit. Kaikki havaitut huomionarvoiset lajihavainnot merkitään kartalle ja havaintojen pohjalta tulkitaan jokaiselle lajille reviirit. Erityishuomiota kiinnitetään alueella pesiviin petolintulajeihin ja muihin törmäysriskille alttiisiin lajeihin.

Muuttolinnustoselvityksessä kevätmuuton seuranta tehdään maalis-toukokuussa ja syysmuuton seuranta elo-marraskuussa. Seurantapisteitä sijoitetaan hankealueelle ja sen lähistölle, ja havainnointi tehdään säännöllisin väliajoin koko muuttokauden ajan. Selvityksessä kirjataan muuttavien lintujen määrät, lajit, muuttosuunnat ja lentokorkeudet.

Petolintuseurantaa tehdään kesällä, petolintujen pesimäaikaan. Seuranta voidaan kohdistaa alueella tiedossa olevan lajin reviirin seurantaan, tai kaikkiin alueen petolintuihin, tavoitteena selvittää niiden pesäpaikkoja ja lentoreittejä. Maakotkan esiintyminen alueella vaatii aina kattavaa seurantaa vähintään yhden pesimäkauden ajan.

Seurannan tulosten perusteella laaditaan törmäysmallinnus, jolla arvioidaan alueelle sijoitettavien tuulivoimaloiden vaikutusta reviiriin. Myös sääksi ja merikotka vaativat yleensä erityisseurantaa, joka on kuitenkin yleensä maakotkaseurantaa suppeampi.

Aineiston analysointi ja raportointi

Maastotöiden jälkeen kaikki kerätty aineisto analysoidaan huolellisesti. Huomionarvoisille lajeille määritetään reviiripisteet kaikkien tehtyjen havaintojen perusteella. Analyysissä arvioidaan kunkin lintulajin esiintymisen merkittävyys ja hankkeen mahdolliset vaikutukset lajeihin. Erityistä huomiota kiinnitetään törmäysriskin lisäksi elinympäristöjen menetykseen ja häiriövaikutuksiin.

Lopullinen raportti sisältää kuvauksen käytetyistä menetelmistä, havainnot kaikista linnustoselvityksen vaiheista, tulokset sekä suositukset mahdollisista lieventävistä toimenpiteistä. Lieventävät toimenpiteet voivat sisältää esimerkiksi voimaloiden sijoittelun muuttamista tai linnustollisesti arvokkaan metsän, suon tai vesistön huomioimista.

Aikataulutuksen merkitys on suuri

Linnustoselvityksen kokonaiskesto on tyypillisesti vähintään yksi vuosi, mutta vaativissa kohteissa selvitys voi kestää jopa kaksi vuotta. Tämä johtuu siitä, että eri vaiheet on ajoitettava tarkasti oikeisiin vuodenaikoihin, ja yhden kauden aikana ei voida kerätä kaikkea tarvittavaa tietoa. Jos selvitys aloitetaan esimerkiksi kesällä, jää kevätmuuton seuranta seuraavaan kevääseen, mikä pidentää kokonaisaikaa.

Oikea-aikainen selvityksen aloittaminen on tärkeää hankkeen etenemisen kannalta. Jos selvitys tilataan liian myöhään, se voi viivästyttää lupaprosessia merkittävästi. Parhaassa tapauksessa linnustoselvitys aloitetaan jo hankkeen suunnittelun alkuvaiheessa, jolloin tulokset voidaan ottaa huomioon voimaloiden sijoittelussa ja muussa suunnittelussa.

Luontopalvelut Flava toteuttaa tuulivoimahankkeiden ja muiden isojen sekä pienien selvitystä vaativien alueiden linnustoselvitykset ammattitaidolla koko Suomen alueella. Ota yhteyttä , jos tarvitset hankettasi varten linnustoselvityksen, niin jutellaan lisää.