Kevät- ja syysmuuton seuranta voimalahankkeissa

Miksi ajoitus on kaikki kaikessa?

Muuttolinnustoselvitykset ovat keskeinen osa tuulivoimahankkeiden linnustoselvityksiä. Ne tuottavat tietoa siitä, miten linnut käyttävät hankealuetta muuttoaikoina ja millaisia vaikutuksia voimalat voivat aiheuttaa muuttaville linnuille.

Muuttolinnustoselvityksen onnistuminen riippuu ajoituksesta, sillä lintujen muutto on ajallisesti rajattu ilmiö, joka vaihtelee vuosittain sääolosuhteiden mukaan.

Miksi muuttolinnustoseuranta on tärkeää?

Lintujen muutto on vuosittain toistuva ilmiö, jossa miljoonat linnut siirtyvät pesimäalueiltaan talvehtimisalueille syksyllä ja takaisin pesimäalueille keväällä. Muutto tapahtuu laajoilla rintamilla, ja esimerkiksi tuulivoimalat sijaitsevat usein paikoissa, jotka ovat linnuille tärkeitä muuttoreittejä, mikä voi aiheuttaa törmäysriskin.

Muuttolinnustoseurannassa kerätään tietoa muuttavien lintujen määristä, lajeista, muuttosuunnista ja lentokorkeuksista. Nämä tiedot ovat keskeisiä arvioitaessa, kuinka suuria törmäysriskejä voimalat aiheuttavat. Jos tiedetään, että tietty alue on tärkeä muuttoreitti tietyille linnuille, voimalat voidaan sijoittaa tai suunnitella siten, että riski minimoituu.

Muuttolinnustoseuranta auttaa myös tunnistamaan, mitkä lajit ovat erityisen herkkiä tuulivoimaloiden vaikutuksille. Jotkut lajit, kuten petolinnut ja kurjet, lentävät korkeuksilla, jotka osuvat voimaloiden roottoreiden korkeudelle, mikä lisää törmäysriskiä. 

Muutonseurannassa oleellisinta on osata ajoittaa seurantapäivät niin, että kevään tai syksyn parhaina muuttopäivinä tehdään seurantaa. Useilla lajeilla lähes koko muutto voi mennä vain yhdessä tai muutamassa päivässä, sopivan sään vuoksi. Tälläisen päivän ohi meneminen tekee muutonseurannan tuloksista epävarmoja. 

Kevätmuuton seuranta on tärkeää aloittaa riittävän aikaisin

Kevätmuutto alkaa Suomessa yleensä maaliskuussa ja jatkuu toukokuun loppuun. Eri lajit muuttavat eri aikoina, joten selvityksen on katettava koko muuttokausi. 

Esimerkiksi vesilinnut, kuten joutsenet, sorsat ja hanhet, aloittavat muuton aikaisin keväällä, kun jäät alkavat sulaa. Petolinnut seuraavat pian perässä, ja myös kurjet kuuluvat aikaisiin muuttajiin. Varpuslinnut muuttavat huhti-toukokuussa, jolloin muuttohuippu on monilla lajeilla. Tänä aikana ilmassa on päivittäin valtavasti muuttavia lintuja, ja muuttovirta voi olla erittäin intensiivistä. 

Kevätmuuton seuranta on tärkeää aloittaa riittävän aikaisin, jotta aikaiset muuttajat saadaan kirjattua. Jos seuranta alkaa liian myöhään, esimerkiksi vasta huhtikuussa, osa vesilintujen ja petolintujen muutosta jää havaitsematta. Tämä voi johtaa virheelliseen arvioon hankkeen vaikutuksista, sillä aikaiset muuttajat voivat olla juuri niitä lajeja, jotka ovat herkimpiä tuulivoimaloiden vaikutuksille.

Syysmuuton seuranta vaatii pidempää ajanjaksoa

Syysmuutto on usein vielä kevätmuuttoakin kriittisempi selvityksen kannalta, sillä syksyllä muuttaa suuria määriä lintuja laajalla rintamalla. Syysmuutto alkaa jo elokuussa ja jatkuu lokakuun loppuun, joillakin lajeilla jopa marraskuulle. Vesilinnut, petolinnut ja kurjet muuttavat runsaslukuisesti etenkin syksyllä, ja niiden muuttoreitit voivat kulkea tuulivoimapuistojen kautta.

Syysmuutto on kevätmuuttoa hitaampaa ja leveämmällä rintamalla tapahtuvaa. Linnut pysähtyvät usein ruokailemaan muuttomatkalla, mikä tarkoittaa, että alue voi toimia väliaikaisena levähdyspaikkana.

Syysmuuton seurannassa on tärkeää, että havainnointia tehdään kattavasti koko muuttokauden ajan, ajoittaen seuranta voimakkaimman muuton päiville. Muutto on intensiivisintä yleensä säätilan muutoksen jälkeen. Muuttomäärät voivat vaihdella päivittäin sään ja muiden olosuhteiden mukaan, joten yksittäiset satunnaiset havainnot eivät anna luotettavaa kuvaa kokonaismuutosta. 

Sääolosuhteiden merkitys lintujen muutossa

Lintujen muutto riippuu suuresti sääolosuhteista. Kevätmuutto kiihtyy lämpimien säiden myötä, ja monet lajit aloittavat muuton, kun lämpötila nousee tietyn kynnysarvon yli. Myös tuuli vaikuttaa muuttoon: monet lajit välttävät muuttoa kovissa vastavirtauksissa ja hyödyntävät myötätuulia.

Syysmuuttoa ohjaavat lämpötilan lasku ja tuuliolosuhteet. Kylmät säät ja yön pakkanen ajavat lintuja lähtemään liikkeelle, ja myötätuulet nopeuttavat matkaa. Pilvisyys ja sade voivat vähentää muuttoa tai laskea lentokorkeutta, mikä voi vaikuttaa törmäysriskiin tuulivoimala-alueilla.

Selvityksen suunnittelussa on otettava huomioon, että maastokäynnit ajoitetaan siten, että ne kattavat erilaiset sääolosuhteet ja muuton huippupäivät. Jos maastokäyntejä tehdään vain tiettyinä viikonpäivinä, voidaan jäädä paitsi tärkeistä muuttopäivistä, jos ne sattuvat muille päiville. Tämän vuoksi joustavuus aikataulussa on tärkeää.

Raportointi ja tulosten analysointi

Muuttolinnustoseurannan tulokset analysoidaan huolellisesti ja esitetään selkeässä raportissa. Raportissa kuvataan havaittujen lajien määrät, muuttosuunnat ja lentokorkeudet. Erityistä huomiota kiinnitetään lajeihin, jotka ovat herkkiä törmäysriskille.

Analyysissä arvioidaan myös, onko hankealue tärkeä muuttoreitti vai onko muutto hajanaisempaa. Jos tietty muuttosuunta on selvästi hallitseva, se voidaan ottaa huomioon voimaloiden suunnittelussa. 

Me toteutamme muuttolinnustoselvityksiä ammattitaidolla koko Suomen alueella. Huolehdimme siitä, että seurannat ajoitetaan oikein ja ne kattavat koko muuttokauden. Ota yhteyttä, niin suunnitellaan hankkeellesi asianmukainen selvitysohjelma, joka tuottaa luotettavaa tietoa hankkeen vaikutusten arviointiin.