Prosessi ja aikataulutus
Tuulivoimahankkeen linnustoselvitys on monivaiheinen prosessi, joka vaatii huolellista suunnittelua ja oikea-aikaista toteutusta. Selvityksen tarkoituksena on selvittää hankkeen vaikutukset linnustoon ja varmistaa, että hanke täyttää ympäristölainsäädännön vaatimukset.
Linnustoselvitys on yksi keskeisimmistä luontoselvityksistä tuulivoimahankkeissa, sillä tuulivoimalat voivat vaikuttaa lintuihin monin eri tavoin.
Linnustoselvityksen merkitys ja tavoitteet
Tuulivoimalat voivat häiritä lintujen pesintää ja muuttokäyttäytymistä, aiheuttaa törmäysriskin sekä vaikuttaa lintujen elinympäristöihin. Linnustoselvityksen tavoitteena on tunnistaa nämä riskit ja arvioida niiden merkittävyys. Selvitys tuottaa tietoa siitä, mitä lintulajeja alueella esiintyy, miten runsaita ne ovat ja miten lajit käyttävät selvitysaluetta.
Erityistä huomiota kiinnitetään uhanalaisiin ja suojeltuihin lajeihin, kuten petolintuihin, kotkiin, pöllöihin, metsäkanalintuihin ja kuikkalintuihin. Näiden lajien osalta eritoten törmäysriski ja yleinen häiriintyväisyys voi olla merkittävä tekijä, ja hankkeen lupaprosessissa on tärkeää osoittaa, että riskit on tunnistettu ja niihin on varauduttu asianmukaisin toimenpitein.
Linnustoselvityksen vaiheet ja sisältö
Tuulivoimahankkeen tai muun laajemman hankkeen linnustoselvitys alkaa yleensä esiselvityksellä, jossa kartoitetaan alueen perustiedot olemassa olevista tietolähteistä. Tämän jälkeen siirrytään maastoinventointeihin, jotka kattavat pöllöt, kanalinnut, pesimäkauden, kevät- ja syysmuuton sekä petolinnut.
Vesi- ja kosteikkolintujen selvitykseen annetaan myös painoarvoa, mikäli potentiaaliseksi tunnistettuja alueita on todettu selvitysalueelta. Kukin näistä vaiheista vaatii useita maastokäyntejä oikeaan vuodenaikaan.
Pöllöselvitys tehdään kevättalvella helmi-maaliskuussa pöllöjen soidinaikaan. Tällöin pöllöjen huhuilua on mahdollista kuulla kaukaakin hyvällä kuuntelusäällä. Pöllöselvitys tehdään aina yöllä, pyrkien paikallistamaan huhuilevat pöllöt liikkumalla alueella hiihtäen.
Metsäkanalintuselvitys ajoitetaan kahteen osaan. Kevättalvella etsitään merkkejä metsoista, kuten hakomispuita, jätöksiä ja muita jälkiä. Huhti-toukokuussa jälkikartoituksen havaintojen perusteella rajataan selvitys potentiaalisille soidinpaikoille, jotka käydään läpi lajin soidinaikaan. Samalla tarkastetaan teerensoitimille sopivat paikat, kuten avosuot.
Pesimälintuselvitys toteutetaan touko-kesäkuussa, jolloin linnut ovat aktiivisimmillaan. Maastokäynnit ajoitetaan aamuvarhaiseen, jolloin linnut laulavat ja etsivät ravintoa.
Selvityksessä keskitytään huomionarvoisiin lajeihin, joita ovat uhanalaiset lajit, Suomen erityisvastuulajit ja EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajit. Kaikki havaitut huomionarvoiset lajihavainnot merkitään kartalle ja havaintojen pohjalta tulkitaan jokaiselle lajille reviirit. Erityishuomiota kiinnitetään alueella pesiviin petolintulajeihin ja muihin törmäysriskille alttiisiin lajeihin.
Muuttolinnustoselvityksessä
kevätmuuton seuranta tehdään maalis-toukokuussa ja syysmuuton seuranta elo-marraskuussa. Seurantapisteitä sijoitetaan hankealueelle ja sen lähistölle, ja havainnointi tehdään säännöllisin väliajoin koko muuttokauden ajan. Selvityksessä kirjataan muuttavien lintujen määrät, lajit, muuttosuunnat ja lentokorkeudet.
Petolintuseurantaa
tehdään kesällä, petolintujen pesimäaikaan. Seuranta voidaan kohdistaa alueella tiedossa olevan lajin reviirin seurantaan, tai kaikkiin alueen petolintuihin, tavoitteena selvittää niiden pesäpaikkoja ja lentoreittejä. Maakotkan esiintyminen alueella vaatii aina kattavaa seurantaa vähintään yhden pesimäkauden ajan.
Seurannan tulosten perusteella laaditaan törmäysmallinnus, jolla arvioidaan alueelle sijoitettavien tuulivoimaloiden vaikutusta reviiriin. Myös sääksi ja merikotka vaativat yleensä erityisseurantaa, joka on kuitenkin yleensä maakotkaseurantaa suppeampi.
Aineiston analysointi ja raportointi
Maastotöiden jälkeen kaikki kerätty aineisto analysoidaan huolellisesti. Huomionarvoisille lajeille määritetään reviiripisteet kaikkien tehtyjen havaintojen perusteella. Analyysissä arvioidaan kunkin lintulajin esiintymisen merkittävyys ja hankkeen mahdolliset vaikutukset lajeihin. Erityistä huomiota kiinnitetään törmäysriskin lisäksi elinympäristöjen menetykseen ja häiriövaikutuksiin.
Lopullinen raportti sisältää kuvauksen käytetyistä menetelmistä, havainnot kaikista linnustoselvityksen vaiheista, tulokset sekä suositukset mahdollisista lieventävistä toimenpiteistä. Lieventävät toimenpiteet voivat sisältää esimerkiksi voimaloiden sijoittelun muuttamista tai linnustollisesti arvokkaan metsän, suon tai vesistön huomioimista.
Aikataulutuksen merkitys on suuri
Linnustoselvityksen kokonaiskesto on tyypillisesti vähintään yksi vuosi, mutta vaativissa kohteissa selvitys voi kestää jopa kaksi vuotta. Tämä johtuu siitä, että eri vaiheet on ajoitettava tarkasti oikeisiin vuodenaikoihin, ja yhden kauden aikana ei voida kerätä kaikkea tarvittavaa tietoa. Jos selvitys aloitetaan esimerkiksi kesällä, jää kevätmuuton seuranta seuraavaan kevääseen, mikä pidentää kokonaisaikaa.
Oikea-aikainen selvityksen aloittaminen on tärkeää hankkeen etenemisen kannalta. Jos selvitys tilataan liian myöhään, se voi viivästyttää lupaprosessia merkittävästi. Parhaassa tapauksessa linnustoselvitys aloitetaan jo hankkeen suunnittelun alkuvaiheessa, jolloin tulokset voidaan ottaa huomioon voimaloiden sijoittelussa ja muussa suunnittelussa.
Luontopalvelut Flava toteuttaa tuulivoimahankkeiden ja muiden isojen sekä pienien selvitystä vaativien alueiden linnustoselvitykset ammattitaidolla koko Suomen alueella.
Ota yhteyttä, jos tarvitset hankettasi varten linnustoselvityksen, niin jutellaan lisää.
