Uhka vai hallittava hidaste?
Liito-oravahavainto rakennushankkeessa herättää usein huolta viivästyksistä ja lisäkustannuksista. Liito-orava on EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) laji, mikä tarkoittaa, että sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä.
Todellisuudessa liito-orava ei kuitenkaan ole automaattinen este rakentamiselle, vaan se vaatii huolellista suunnittelua ja asianmukaisia toimenpiteitä.
Tässä artikkelissa käymme läpi, miten liito-oravahavainto vaikuttaa rakennushankkeeseen ja miten vaikutuksia voidaan hallita.
Liito-oravan suojelustatus ja lainsäädäntö
Liito-orava on Suomessa luonnonsuojelulailla suojeltu laji, ja se kuuluu EU:n luontodirektiivin tiukasti suojeltuihin lajeihin. Tämä tarkoittaa, että liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty ilman poikkeuslupaa.
Lisääntymispaikalla tarkoitetaan pesäpuita ja niiden lähiympäristöä ja levähdyspaikoilla alueita, joita liito-orava käyttää ruokailuun ja liikkumiseen. Lisääntymis- ja levähdyspaikan vähimmäislaajuus on yleensä noin 4-6 hehtaaria. Lisääntymis- ja levähdyspaikan pysyminen elinvoimaisena vaatii yhtenäistä metsäaluetta, jonne on metsäinen kulkuyhteys.
Liito-orava on melko lyhytikäinen, joten reviirit tyhjenevät säännöllisesti yksilöiden kuollessa. Uudet yksilöt kuitenkin yleensä kolonisoivat alueen uudelleen, jos kulkuyhteys alueelle säilyy. Huomioitavaa onkin, että liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka on edelleen suojeltu, vaikka se olisikin tilapäisesti tyhjentynyt. Liito-orava liikkuu puiden latvojen kautta liitämällä, joten puuston jatkuvuus on sille tärkeää.
Miten liito-oravahavainto vaikuttaa hankkeeseen?
Liito-oravan esiintyminen vaikuttaa rakennushankkeeseen siten, että hankkeen toteuttaminen täytyy suunnitella heikentämättä lisääntymis- ja levähdyspaikkaa, tai poikkeustapauksissa hakea poikkeuslupa Lupa- ja valvontavirastolta.
Poikkeuslupa voidaan myöntää, jos hankkeelle on olemassa pakottava yleinen etu, vaihtoehtoja ei ole ja lajin suojelutaso säilyy suotuisana. Pakottava yleinen etu voi olla esimerkiksi kaavoitetun alueen rakentaminen, infrastruktuurin rakentaminen tai muu yhteiskunnallisesti merkittävä hanke. Lähtökohta on kuitenkin sovittaa hanke liito-oravan mukaisesti.
Liito-oravan esiintymisen vaikutus riippuu pitkälti siitä, onko kyseessä yksittäinen havainto vai vakiintunut elinpiiri. Jos alueella on vain satunnaisia havaintoja lajista, vaikutukset voivat olla vähäisiä, sillä liito-orava saattaa vain kulkea alueen kautta satunnaisesti.
Jos alueella on lisääntymis- ja levähdyspaikka, vaatimukset ovat tiukempia. Tällöin on osoitettava, että hanke ei heikennä liito-oravan elinmahdollisuuksia merkittävästi ja että lieventävät toimenpiteet ovat riittävät.
Lieventävät toimenpiteet ja korvaavat elinympäristöt
Monissa tapauksissa liito-oravan vaikutukset voidaan hallita lieventävillä toimenpiteillä. Ensisijaisesti pyritään säilyttämään liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka.
Rakentamisen ajoittaminen on toinen tärkeä lieventävä toimenpide. Liito-oravan lisääntymiskausi ajoittuu keväälle ja alkukesälle, jolloin naaraat hoitavat poikasiaan pesäkolossa. Jos rakentaminen ajoitetaan tämän kauden ulkopuolelle, voidaan välttyä häiritsemästä liito-oravan lisääntymistä. Työmaa-aikaiset häiriöt, kuten melu ja valaistus, voivat myös vaikuttaa liito-oravaan, joten niiden minimoiminen on tärkeää.
Korvaavien elinympäristöjen luominen on mahdollinen keino silloin, kun alkuperäistä elinympäristöä joudutaan muuttamaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi uusien metsäalueiden hoitamista liito-oravalle sopiviksi tai ekologisten käytävien rakentamista.
Luontopalvelut Flava toteuttaa liito-oravaselvityksiä pitkällä kokemuksella koko Suomen alueella. Autamme tunnistamaan liito-oravan esiintymisen ja suunnittelemaan tarvittavat toimenpiteet hankkeen sujuvaksi etenemiseksi.
Ota yhteyttä, niin kartoitetaan hankkeesi tarpeet ja suunnitellaan selvitys, joka tukee sen etenemistä.
